Château de Poncié
Ensimmäiset kirjalliset maininnat Château de Ponciésta löytyvät yli vuosituhannen takaa vuodelta 949, kun Teoza ja poikansa Gosfredus lahjoittivat linnan Clunyn luostarille. Jo tuolloin mainittiin alueen herkulliset viinit ja hyvät maaperät. Keskiajalta alkaen omistus kiersi Ranskan aateliston keskuudessa, kunnes tilan osti burgundilainen Antonin Bouchard. Bouchardin suku laajensi omistuksiaan ostamalla runsain mitoin ympäröiviä tarhoja.
Tila kävi hetkellisesti myös Henriot'n samppanjatalon omistuksessa 2008-2020, mutta Bouchardin perhe vastasi tilan toiminnasta myös tuolloin. Uuden omistajuuden myötä tilalla voitiin investoida uusiin moderneihin toimintatiloihin.
2020 alkaen tila siirtyi jälleen viinintekijäomistukseen, kun Jean-Loup Rogé ja Marion Fessy ottivat tilan haltuunsa, entisen toimitusjohtaja Joseph Bouchardin jatkaessa neuvonantajan roolissa. 2023 alkaen kellarimestarina on toiminut Eddie Lachaux.
Tilan 32 hehtaaria tarhoja sijaitsee valtaosin Fleuriessa, Poncién, Briretten, Hauts du Pyn, Moriersin ja Montenas'n lieux-dits'ssä. Vuosikerrasta 2021 alkaen tilalla on myös pieni 2 ha omistus Brouillyn Le Pavé -tarhalta. Tarhoja on hoidettu luonnonmukaisin menetelmin jo vuosikymmenen ajan, ja luomusertifikaatti koristaa etikettejä vuosikerrasta 2022 alkaen. 2020 alkaen tilalla on siirry biodynaamiseen viljelyyn, ja toiveena on saada viineille demeter-sertifikaatti vuosikertaan 2025 mennessä. Ympäristöystävällisyys ei rajoitu pelkästään tarhoille; Biodiversiteetin edistämiseksi tilan 100 ha omistuksista vain 32 ha on omistettu viininviljelylle, minkä lisäksi vanhan viininvalmistamon tankit uusiokäytettiin sadevesiastioiksi, ja tilan ilmastointi ja lämmitys perustuu maalämpöön.
Poimitut rypäleet punnitaan edelleen 1800-luvulta peräisin olevalla vaa'alla linnan pihassa, minkä jälkeen ne jäähdytetään nopeasti ennen käsin tapahtuvaa valikointia. Viininvalmistus tapahtuu mahdollisimman luonnollisesti ilman turhia lisäyksiä tai manipulointia. Kellari toimii painovoimaisesti ilman turhaa pumppaamista, ja sulfiittien lisäykset pidetään minimissään. Kellarista löytyy runsaasti erilaisia betonisammioita, betonimunia, terracotta-amforoita, sekä erikokoisia ja-ikäisiä tynnyreitä, jotta kukin viini voidaan valmistaa parhaaksi koetulla tavalla.