SÄIHKETTÄ JUHLIIN

Tiedätkö, miten erityyppiset kuohuviinit eroavat toisistaan? Miksi samppanja, prosecco, ja crémant maistuvat niin erilaisilta? Vindirektin sommelier-tiimi opastaa ja antaa samalla vinkit juhlajuomiksi! Varmista alta vinkit, niin et ole hukassa kuplajuomien valinnassa.

SAMPPANJA

Shamppanja, champagne… se alkuperäinen ”perinteisen menetelmän” kuohuviini. Samppanja tulee Ranskasta Champagnen alueelta, ja sen valmistukseen käytetään pääsääntöisesti kolmea eri rypälelajiketta: vaaleaa Chardonnayta ja tummia Pinot Noiria ja Meunieria.

Rypäleet ensin puristetaan mehuksi, ja mehu käytetään kuivaksi valkoviiniksi. Valkoviini pullotetaan pienen sokeri- ja hiivalisäyksen kanssa, ja niiden voimin se käy toisen kerran pullossa. Toinen käyminen antaa samppanjalle aavistuksen lisää alkoholia mutta ennen kaikkea sen kuplat. Toisen käymisen jälkeen samppanja lepää hiivasakat pullossa vähintään vuoden ajan – tyylistä riippuen jopa yli 10 vuotta! Lopulta samppanjapulloon tehdään korkinvaihto, jonka yhteydessä hiivasakat poistetaan pullosta. Tässä vaiheessa samppanja on täysin kuivaa, eli siinä ei ole laisinkaan sokeria. Usein hiivasakan poiston yhteydessä siihen lisätään pieni määrä makeutusta, joka tekee samppanjasta tasapainoisemman ja tuo sen luonnollista hedelmäisyyttä esiin. Monimutkaista valmistustapaa kutsutaan perinteiseksi menetelmäksi, ja sitä sitä on kopioitu ympäri maailman.

Yleisesti ottaen pohjoinen, viileä kasvualue tekee samppanjasta hapokkaan ja raikkaan, hedelmän laatu on tuoretta, vihreää ja keltaista, kuten tuoreen omenaista ja sitruksista, ja hiivasakkakypsytys tuo samppanjaan pyöreyttä, kermaisuutta ja paahteisuutta. Kuplat – joita arvioidaan suussa, ei lasissa – tuntuvat parhaimmillaan samettisilta.

Vindirektin sommelierit suosittelevat:

Kuulas ja mineraalinen champagne:

Billecart Le Reserve Champagne Extra Brut

Runsas ja mausteinen champagne: 

André Clouet Grande Réserve Blanc de Noirs Champagne Brut

CRÉMANT

Crémantia valmistetaan kahdeksalla eri viinialueella Ranskassa ja kuriositeetteina myös muutamassa naapurimaassa. Crémant on perinteisen menetelmän kuohuviini eli tehty samalla metodilla kuin samppanja. Ominaista crémantille on se, että jokaisella viinialueella käytetään juuri sen viinialueen ominaisia rypälelajikkeita, johon hiivasakkakypsytys tuo oman ulottuvuutensa. Tunnetuimmat crémant-alueet ovat Alsace, missä käytetään Pinot Noiria, Pinot Grisia, Pinot Blancia ja Auxerroisia sekä Rieslingiä sekä Chardonnayta, ja Loire, missä Chenin Blanc on pääroolissa Chardonnayn ja Pinot Noirin kanssa. Juran alueen crémantit ovat usein vahvoja ja oksidoituneen tyylisiä, ja eteläiset Dien ja Limoux’n alueet tekevät hiukan runsaampaa tyyliä.

Crémantit tyypillisesti kypsyvät hiivasakan päällä vähintään vuoden, mutta usein lyhyemmän aikaa kuin laatusamppanjat. Ne ovat myös huomattavasti edullisempia kuin samppanjat.

Mielettömän hinta-laatusuhteen crémant:

Maison du Vin Crémant de Loire

CORPINNAT

Kaikki tuntevat cavan – espanjalaisen kuohuviinin! Tiesitkö, että sekin on perinteisen menetelmän kuohuviini, eli sekin on käynyt toisen kerran pullossa ja kypsynyt hiivasakan päällä? Mutta tiesitkö, että cavan rypäleet voivat tulla oikeastaan mistä vain Espanjasta, vaikka valtaosa siitä valmistetaan Kataloniassa? Cavan rypäleitä voidaan kuitenkin ostaa polkuhintaan, kerätä koneellisesti eikä vain käsin, ja tuottajat usein suosittelevat juomaan sen mahdollisimman tuoreena.

Cavan löyhien laatustandardien ja alhaisen hintamielikuvan vuoksi osa laatutuottajista kyllästyi cavan alkuperämerkintään, ja perusti oman, kunnianhimoisemman alkuperämerkinnän nimeltä corpinnat. Corpinnat tulee pelkästään Katalonian ala-alueelta Penedèsistä, tarhoja hoidetaan vähintään luomustandardien mukaisesti, rypäleet kerätään käsin lähinnä talon omilta tarhoilta, ja jos rypäleitä ostetaan, niitä ostetaan vain pitkäaikaisilta sopimusviljelijöiltä. Corpinnatin minimikypsytysaika hiivasakan päällä on tuplat cavaan nähden ja jopa pidempi kuin vuosikerrattomalla samppanjalla, 18 kuukautta.

Corpinnat on viininrakastajien avain kestävän kehityksen mukaisesti tehtyihin laadukkaisiin ja erittäin maukkaisiin kuohuviineihin. Cavaan nähden ne ovat kalliimpia korkeampien standardien ja pidemmän kypsytysajan vuoksi, mutta ne ovat usein myös laadukkaampia, syvempiä ja pitkäikäisempiä.

Sommelierin suositus lahjaksi ja ruokapöytään:

Gramona Imperial Corpinnat Brut 2018

 

 

PROSECCO

Prosecco erottuu edellisistä ensimmäisenä siksi, että se tulee Italiasta ja tarkoin rajatulta alueelta Venetsian pohjoispuolelta. Toisekseen se erottuu edellisistä siksi, että se on valmistettu aivan eri tavalla, mikä vaikuttaa olennaisesti sen aromeihin ja makuun. Siihen käytetään raikasta ja aromikasta rypälelajiketta nimeltä Glera. Sadonkorjuun jälkeen rypäleet puristetaan ja mehu käytetään valkoviiniksi. Sen jälkeen valkoviini siirretään suljettuun, paineistettuun tankkiin, missä se käy toisen kerran ja saa kuplansa luonnollisesti alkoholikäymisen ohella. Prosecco pullotetaan paineen alla ja myydään tuoreena nautittavaksi. Proseccon valmistus on hyvin nopeaa ja skaalautuu helposti suuriin määriin. Sitä ei myöskään kypsytetä hiivasakan päällä, kuten perinteisen menetelmän kuohuviinejä. Siksi proseccoon ei kuulu paahteisuus, kermaisuus tai paahtoleivän tai briossin aromit. Sen kuuluukin olla hedelmäistä, raikasta, suoraviivaista ja iloista!

Prosecco roséta tehdään lisäämällä vaalean Gleran joukkoon hiukan Pinot Noirista tehtyä punaviiniä. Aikaansaatu rosé laitetaan sitten tankkiin, missä sen täytyy paineen alla viettää aikaa tuplasti pidempään kuin vaalea Prosecco, eli vähintään 60 päivää. Tämä tekee kuplista hiukan pehmeämmät.

Juhlien menojalan tahtiin:

Corvezzo Organic Prosecco Rosé Extra Dry 202